SolarSynergia Helsinki

puh 040 547 4084

©2016 by synergia. Proudly created with Wix.com

Minustako sähköntuottaja?

March 29, 2017

Monen omakotitaloasujan mielessä on varmaankin käynyt ajatus tuottaa ainakin osan käyttämästään sähköstä itse. Ajatusta ruokkivat säännölliset sähkön hinnan ja siirtomaksujen korotukset. Sähkön hinta muodostuu kuudesta eri tekijästä: Sähkön hankinnasta (27%), myynnistä (10,3%), jakeverkon siirtokustannuksista (26,9%), kantaverkon siirtokustannuksista (2%), sähköverosta (14,5%) sekä arvonlisäverosta (19,4%),  Toisin kuin voisi ajatella, niin siirtomaksut muodostavatkin lähes kolmanneksen sähkön kokonaishinnasta. Esim Carunan jakeluverkon alueelle siirtomaksut ovat sijainnista riippuen 6-8c/kWh itse sähkön hinnan ollessa 4-6c/kWh. Itse sähkön hinta on noussut keskimäärin 4% viimeisen kymmenen vuoden ajan vuosittain. Siirtohinnan nousua on vaikea ennustaa, koska monesti sähköverkko on luonnollisessa monopoliasemassa maantietellisesti, eikä siten kilpailu estä hintojen korottamista, jolloin siirtohinta voi nousta merkittävästi ja ennalta-arvaamattomasti. Muun muassa Caruna nosti 1.3.2016 siirtohintoja  Espoossa  22% ja muualla 27%.  Ehkä sähkömarkkinoiden ennalta-arvaamattomuus ja sähkön ja siirtohintojen säännölliset korotukset ovatkin merkittävin syy mikrovoimaloiden nopeaan yleistymiseen. Mikrovoimaloiden kysyntä on arvoitu kasvavan vuosittain 50-100%. Sähkön hinnan ja siirtomaksujen toistuvat korotukset todennäköisesti luovat positiivisen kierteen mikrovoimaloiden suhteen -  mitä enemmän sähkön myyntihintaa ja siirtohintoja korotetaan sitä enemmän voimaloita rakennetaan. Voimaloiden yleistyminen aiheuttaa hintapainetta sähkönhinnan ja siirtohinnan korotuksille, koska kysyntä pienenee ja sitä kautta tuotot laskevat. Laskevia tuottoja paikataan hintojen korotuksilla. Näin kierre on valmis.

 

Aurinkosähkövoimaloiden l. mikrovoimaloiden hankintakustannukset ovat laskeneet kysynnän kasvaessa. Aurinkosähkövoimala, jonka hankintakustannus oli muutama vuosi sitten esim. 20000€ maksaa tänä päivänä noin puolet siitä. Esim. teholtaan 5.2kWp voimalan saa tänä päivänä reilusti alle 10000€ asennettuna. Kyseinen voimala soveltuu 100-150m2 omakotitaloon, jossa asuu 2-6hlö. Kyseinen voimalakoko on kysytyin voimalakoko ja sitä on asennettu eniten viime vuosien aikana.

 

Mikrovoimalan hankintapäätös on monen asian summa. Monesti hankintapäätöstä perustellaan ainoastaan taloudellisin seikoin, mikä sinänsä onkin jo itsessään järkevä hankintaperuste. Taloudellisten syiden lisäksi päätökseen vaikuttavat monesti aikaisemmin mainitut ennalta-arvaamattomat hinnan korotukset, halu olla riippumaton sähkötoimittajasta ja sähkön jakelijasta, ekologiset syyt, trendikkyys sekä halu tehdä pitkän aikavälin strateginen päätös siirtyä uusiutuvan energian käyttäjäksi ja ehkä olla myös esimerkkinä muille kuluttajille. Yhtenä motivoivana tekijänä voi olla myös kiinteistön arvon nostaminen aurinkosähkön avulla.

 

Taloudellisesti aurinkosähkön tuottaminen on nykypäivänä kannattavaa investoinnin takaisumaksuajan ollessa voimalan koosta riippuen 15-25 vuotta. Kannattavuuteen vaikuttavat eniten investoinnin hankintakustannukset sekä tuotetun sähkön oman käytön osuus.  Lähtökohtaisesti voimala tulisi mitoittaa siten, että omaan käyttöön sähköstä menee yli 80% ja myyntiin loput. Mitä enemmän sähköä saa itse hyödynnettyä, sitä kannattavammaksi investointi tulee.

 

Riippumatta siitä, asutko sähkölämmitteisessä vai kaukolämmöllä lämmitetyssä talossa, ns. sähkön peruskulutus on lähes sama. Ensisijaisesti aurinkosähköllä pyritään vähentämään peruskulutuksesta aiheutunutta sähkökulutusta. Esim n. 120m2 suuruisen omakotitalon sähkön kulutus on 15000-20000kWh vuodessa, josta peruskulutusta on noin 5000kWh. Peruskulutukseen vaikuttaa merkittävästi talossa asuvien henkilöiden lukumäärä - mitä enemmän henkilöitä sitä suurempi  peruskulutus. Voidaan sanoa, että peruskulutukseen sisältyvät lähinna kaikki muu paitsi lämmitys.

 

Peruskulutuksen osuutta aurinkosähkön kulutuksesta voidaan nostaa  helposti ajoittamalla peruskulutuksen kulutushuiput aurinkoiseen aikaan, eli päiväaikaan tehtäviksi. Monesti onkin käynyt niin, että aurinkosähkön myötä ihmiset muuttavat kulutuskäytöstään sähkön suhteen - tehdään sähköä kuluttavia asioita silloin kun ns. "ilmaista" sähköä on saatavilla, jolloin investoinnin takaisinmaksuaika lyhenee ja investoinnin kannattavuus paranee.

 

Alla on esitetty 5.2kWp aurinkovoimalan investointilaskelmat. Laskentaperusteissa on hankintakustannusten lisäksi  huomoitu 4% vuotuinen sähkön hinnankorotus ja järjestelmän tuoton aleneminen 0,5%. Laskelma perustuu vuotuiseen 3% tuotto-odotukseen.

 

Talukko 1. Investoinnin laskentaperusteet

Järjestelmän vuosituotto perustuu pitkän aikavälin tilastoituun keskiarvoon, joka on 800kWh/ 1kW vuodessa, sekä oletukseen siitä, että tuotetusta sähköstä menee omaan käyttöö 85%.  

 

Taulukko 2. Investoinnin kannattavuus ja takaisinmaksuaika

 Kuten taulukosta 2 voidaan nähdä, niin taulukon 1 mukaisilla laskentaperusteilla järjestelmän takaisinmaksuaika on 14 tai 19v, riippuen siitä lasketaanko järjestelmälle jäännösarvoa vai ei. Investoinnin jäännösarvo on investoinnin arvo investointijakson lopussa, eli se €-määräinen arvo, jonka investoinista voisi saada, jos se myydään tai mitä vastaava investointi maksaisi ko hetkellä.  Punaisella merkitty NPV (Net Present Value) laskelma osoittaa investoinnin takaisinmaksuajaksi 18v jäännösarvolla 0€. Itse arvolla NPV sarakkeessa ei ole sinänsä merkitystä, vaan ainoastaan sillä, milloin arvo tulee positiiviseksi, jolloin investoinnista on tullut taloudellisesti kannattava.

 

Ylla esitetyt laskelmat perustuvat keskimääräisiin arvioihin ja voivat poiketa jonkin verran suuntaansa. Laskelmat antavat kuitenkin käsityksen aurinkosähköinvestoinnin takaisinmaksuajoista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Suurimmat laskelmiin vaikuttavat tekijät ovat sähkön ja sähkön siirtohinnan kehitys, oman käytön osuus ja hankintakustannus. Kyseiset laskelmat on helppo tehdä hankinnan taloudellisuuden arvioimiseksi ja päätöksen pohjaksi. 

 

 

Please reload

Recent Posts

January 20, 2018

Please reload

Archive

Please reload

Tags

Please reload